Lainan marginaali on pankin perimä kate lainasta. Pankki tekee siis sillä oman voittonsa ja samalla varautuu mahdollisiin luottotappioihin. Kilpailutimme vastikään erään taloyhtiön rakentamislainan ja marginaali tipahti 1,85 prosentista 0,7 prosenttiin (Euribor 12 kk*). Vaikka alkuperäinen pankki peri kovan takaisinmaksun kulukorvauksen ja luopumismaksun, pääomavastike tippui melkoisesti.
Esimerkki: 28 m2 yksiön pääomavastike oli aiemmin 313,60 EUR ja kilpailutuksen jälkeen 252,00 EUR. Pääomavastike siis tippui 61,60 EUR/kk. Vuotuinen bruttokassavirta lisääntyy n. 740 EUR/yksiö.
*Euribor tarkoittaa korkoa, jolla pankki saa lainattua rahaa muilta pankeilta omaa luotonantoansa varten. Lainanottajan korko muodostuu siten Euriborista ja marginaalista. Todellinen vuosikorko sisältää viitekoron (Euribor) ja marginaalin lisäksi vielä nostopalkkion ja hoitokulut laina-ajalle jaksotettuna.
tiistai 28. kesäkuuta 2016
torstai 31. maaliskuuta 2016
Asuntorahastojen plussat ja miinukset
Sijoitusrahasto on arvopapereista koostuva rahasto, jonka omistavat rahastoon sijoittaneet sijoittajat rahasto-osuuksiensa suhteessa. Sijoitusrahaston toimintaa hoitavat rahastoyhtiö ja salkunhoitaja.
Asuntorahastot olivat
Finanssivalvonnan aiemman luokituksen
mukaan erikoissijoitusrahastoja. Ne poikkeavat
sijoitusrahastolain mukaisesta riskin hajauttamisen periaatteesta.
Kun tavallisessa sijoitusrahastossa tulee olla vähintään 16 eri
sijoituskohdetta, erikoissijoitusrahastossa kohteita voi olla
vähemmän. Finanssivalvonta on vahvistanut erikoissijoitusrahastojen
säännöt.
Maaliskuussa 2014 astui voimaan laki vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista, minkä vuoksi Finanssivalvonta ei enää vahvista erikoissijoitusrahastojen sääntöjä. Nämä rahastot kuuluvat jatkossa vaihtoehtorahastojen joukkoon. Vaihtoehtorahastoille on ominaista, että hankitut varat sijoitetaan määritellyn sijoituspolitiikan mukaisesti.
Maaliskuussa 2014 astui voimaan laki vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista, minkä vuoksi Finanssivalvonta ei enää vahvista erikoissijoitusrahastojen sääntöjä. Nämä rahastot kuuluvat jatkossa vaihtoehtorahastojen joukkoon. Vaihtoehtorahastoille on ominaista, että hankitut varat sijoitetaan määritellyn sijoituspolitiikan mukaisesti.
Asuntorahastojen plussat:
+ Mukaan pääsee hyvin pienelläkin
pääomalla, parilla sadallakin.
+ Suhteellisen vakaa tuotto.
+ Sijoitustoiminta on ammattimaista.
+ Sijoittajan ei tarvitse tehdä
käytännössä mitään.
+ Asuntosalkku on tehokkaasti hajautettu.
+ Massiivista velkavipua käytetään tuottojen
kasvattamiseksi.
Asuntorahastojen miinukset:
- Suhteellisen korkeat kulut, koska
rahastot veloittavat merkintä- ja lunastuspalkkioita sekä
hallinnointipalkkioita.
- Sijoittajan on syytä varmistaa, että
rahasto ei "elä" vain arvonnousujen varassa.
Vuokraustoiminnan kassavirran tulisi olla posiitivinen.
- Sijoittaja ei välttämättä opi mitään asuntosijoittamisesta, sillä hän voi makoilla päivät pitkät sohvalla katselemassa Salkkareita.
- Sijoittaja ei välttämättä opi mitään asuntosijoittamisesta, sillä hän voi makoilla päivät pitkät sohvalla katselemassa Salkkareita.
Orava Asuntorahasto on
ensimmäinen REIT-muotoinen asuntorahasto EU:ssa ja ainoa REIT
pohjoismaissa. REIT on lyhennys sanoista Real Estate
Investment Trust. Kyseessä on osakeyhtiömuotoinen
kiinteistörahasto, joka on kiinteistörahastolain mukaan listattava pörssiin kolmen vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Tällöin puhutaan pörssinoteeratusta rahastosta (Exchange Traded Fund, ETF). Orava Asuntorahaston toimintaa käsiteltiin vastikään kriittisesti YLE:n
MOT-ohjelmassa.
Asuntorahastot takovat tuottoa 1) vuokratuotoilla; 2) myytyjen asuntojen myyntivoitoilla; ja 3) laskennallisilla myyntivoitoilla (rakennusliikkeen alennushinta vs. markkinahinta). Näistä viimeksi mainittu on ymmärettävistä syistä aiheuttanut keskustelua muun muassa MOT-ohjelmassa ja Savon Sanomissa. Onko tämä laskennallinen voitto "oikeaa rahaa" vai kirjanpidollista kikkailua? Ainakaan Finanssivalvonta ei ole nähnyt mitään syytä puuttua asiaan.
Asuntorahastot takovat tuottoa 1) vuokratuotoilla; 2) myytyjen asuntojen myyntivoitoilla; ja 3) laskennallisilla myyntivoitoilla (rakennusliikkeen alennushinta vs. markkinahinta). Näistä viimeksi mainittu on ymmärettävistä syistä aiheuttanut keskustelua muun muassa MOT-ohjelmassa ja Savon Sanomissa. Onko tämä laskennallinen voitto "oikeaa rahaa" vai kirjanpidollista kikkailua? Ainakaan Finanssivalvonta ei ole nähnyt mitään syytä puuttua asiaan.
keskiviikko 30. maaliskuuta 2016
Asuntosijoittamisen kultaiset säännöt - Osa 1
1. Osta uudehkoja yksiöitä Oulun, Helsingin, Turun tai Jyväskylän lähiöistä tai keskustoista. Pääsääntöisesti voit unohtaa kaikki ennen vuotta 1994 valmistuneet rakennukset, joihin ei ole vielä tehty linjasaneerausta (LVIS). Sen kustannukset voivat nimittäin nousta yllättävän korkeiksi vuoden alusta voimaan astuneen asbestiasetuksen vuoksi.
2. Valitse vain sellaisia taloyhtöitä,
jotka tulouttavat pääomavastikkeen. Tällöin pääomavastike on
kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen ja asuntosijoittajan
nettotuotto jää selvästi korkeammaksi. Lue lisää täältä.
3. Varmista, että taloyhtiön
isännöitsijänä toimii maineikkaan isännöintitoimiston
pätevöitynyt isännöitsijä. Sama koskee huoltoliikettä. Ja ei
ole lainkaan pahitteeksi, jos isännöitsijä, isännöintitoimisto
ja/tai huoltoliike omistavat myös taloyhtiön osakkeita.
4. Taloyhtiön pitäisi olla suhteellisen
suuri (>1 000 m2). Suurissa taloyhtiöissä hoitovastiketaso ja
perusparannuskulut ovat lähes poikkeuksetta alhaisempia kuin
pienemmissä taloyhtiöissä. Lisäksi ”leveämmät hartiat”
auttavat yllättävissä ongelmiatilanteissa, koska kulujen maksajia
on enemmän.
6. Vuokratuoton pitäisi olla n. 5-7 %. Tätä voidaan pitää hyvänä tasona uudehkoissa asunnoissa. Käytä seuraavaa laskukaavaa: 12 * (vuokra - hoitovastike) / (hinta + remonttivara + varainsiirtovero 2 %) * 100.
tiistai 29. maaliskuuta 2016
sunnuntai 20. maaliskuuta 2016
Asunto-osakeyhtiön sisäpiiriläiset
Sisäpiirikauppa tarkoittaa julkisesti noteeratun osakkeen myynti- tai ostotapahtuma, jonka suorittaja kuuluu osakkeen arvoon liittyen sen sisäpiiriin. Sisäpiiritietoa on sellainen yhtiöön liittyvä täsmällinen tieto, jota ei ole julkistettu ja joka on omiaan vaikuttamaan olennaisesti osakkeen arvoon. Tällaista tietoa ei saa käyttää hyväkseen osakekaupoissa, eikä sitä saa kertoa asiattomasti toiselle.
Asunto-osakeyhtiön osakkeet eivät ole julkisesti noteerattuja, joten yhtiön hallitus ja isännöitsijä voivat laillisesti hyödyntää sisäpiiritietoa osakkeiden myynti- tai ostotapahtumassa. Jos taloyhtiön sisäpiiriläisen tietoon tulee seikka, joka suurella todennäköisyydellä tulee vaikuttamaan yhtiön talouteen, hän voi vapaasti hyödyntää tietoa asunto-osakkeen myynti- tai ostotapahtumassa. Toki kaikilla osakkeenomistajilla on asunto-osakeyhtiölain nojalla oikeus saada tieto sellaisesta hallituksen päätöksestä, joka koskee hänen omistamiinsa yhtiön osakkeisiin perustuvaa oikeutta tai velvollisuutta suhteessa yhtiöön tai toiseen osakkeenomistajaan.
Tieto saavuttaa kuitenkin lähes poikkeuksetta ensin sisäpiiriläiset. Hallitus on lisäksi näköalapaikka, jossa voi monella tapaa vaikuttaa sijoitusasuntonsa arvoon. Asuntosijoittajan kannattaa siis aina pyrkiä taloyhtiön hallitukseen. Hallituksen puheenjohtaja on isännöitsijän ensisijainen yhteyshenkilö, mutta kaikilla hallituksen jäsenillä on puheenjohtajasta riippumaton tiedonsaantioikeus.
Taloyhtiön sisäpiiriin kuuluminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilö voisi ajaa omia etujaan kokouksissa. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsen ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee:
- hänen ja yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustointa;
- sellaista hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston
uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka
poikkeaa muiden osakkeenomistajien hallinnassa olevien
osakehuoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta; tai
- hänen osakehuoneistonsa ottamista yhtiön hallintaan.
Hallituksen päätös on mitätön, jos päätös on yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen eikä siihen ole saatu osakkeenomistajan suostumusta. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.
Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton suositus taloyhtiöiden viestinnästä julkaistiin viime vuoden marraskuussa. Suositus on laadittu yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Tehokkaammalla viestinnällä vältetään monet erimielisyydet ja turhat epäilyt väärinkäytöksistä.
Viestintäsuositus taloyhtiöille
perjantai 11. maaliskuuta 2016
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


